lauantai 24. kesäkuuta 2017

Ajassa taaksepäin

Juhannus 2017
Kuulin että ihmisillä on juhannuksen edellä pinna kireellä, sen huomaa kuulemma mm. kaupassa ja liikenteessä.  Minnehän heillä on kiire ja mikä heitä ahdistaa?
Kun nämä kiireiset ihmiset ovat ehtineet jo mennä kiireineen, on aika lähteä rauhassa juhannuksen viettoon.

Asuntoautolla eli kotilolla liikkeelle, tiellä rauhallista ja mielikin levollinen. Pitempää ja hitaampaa, mutta rauhallisempaa reittiä kohti Liesjärven kansallispuistoa. Aika monta juhannuskokkoa näkyi reitin varrella.  Illalla noin klo 22 Pirttilahden pysäköintipaikalla, näytti olevan autojen perusteella muitakin liikkeellä, vaikka ketään ei näkynyt.   Pientä iltapalaa ja sen jälkeen vielä pieni iltalenkki Kyynärän kannasta pitkin.  Luonto oli asettunut hetkeksi lepoon ja ympärillä oli hiljaisuus, edes yölaulajat eivät vielä olleet äänessä.


Aamulla heräsin n. Klo 05, avoimesta ikkunasta kuului konsertti, kurjet,kuikat,teeret, rastaat, ...
"Pakko" oli lähteä nauttimaan konsertista.
Aamupalan jälkeen uudestaan liikkeelle, tällä kertaa Kyynärän  kannasta pitkin järven toiselle puolen.  Kannaksella on upeita puita, kaiken ikäisiä ja kaiken kokoisia, lujilla olleita ja helpolla päässeitä,  ...
Matka jatkui Savilahden leiriytymispaikalle, virkuimmat olivat sielläkin jo heränneet, laskeskelin että paikalle oli leiriytynyt noin viisitoista teltallista. Sitten samaa reittiä takaisin.

Autolla aikamatka taaksepäin, Korteniemen perinnetilalle. Noin sadan vuoden hyppäys ajassa taaksepäin.

Upea rauhoittava ympäristö,  luonnon niittyjä,  muutama lehmä pellolla, lampaat aitauksessa, maatiais kukko kanoineen, hevoset aitauksessa,...



Rannassa savusaunan vieressä vanha, paljon maailmaa nähnyt kuusi, jonka oksien alle oli helppo kävellä vaikka sateen suojaan, tosin nyt ei satanut.


"Metsänvartijan frouva" paikalla, lisäksi muitakin vieraita. Piika oli lähtenyt juhannuksen viettoon, niin emännällä tuli vähän kiire, kun piti hakea kotkansiipisaniaisen lehtiä kynnysmatoksi, että vieraat voi astua pirttiin.

Pitäähän vieraille kahvit keittää, tuli hellaan, vettä kaivosta.


Kuparisten kahvipannujen mukaan ylimääräiset renkaat hellan levyjen kohdalta pois niin, että kahvipannujen pohjat asettuivat hyvin tulen päälle.
Veden kiehumista odotellessa on hyvä aika kehrätä rukilla lankaa ja muistellaan samalla vanhoja hyviä aikoja.


Vesi alkaa kiehua, kahvipavut myllyyn ja kohta on hyvän tuoksuiset höystöt valmiina laitettavaksi pannuun. Taas rauhassa odottelua, että kahvi"ässehtii"












Porsliinit hyllystä pöydälle ja kahvit kuppiin. Ja jos osaa niin kuuman kahvin voi hyvin ryystää kuumana lautaselta.



Upea hetki ja tunnelma, äkkiä vierähti parituntia kahvihetkessä vanhojen asioiden ympärillä.
Tunnelmaa ei voi riittävän hyvin kertoa, se pitää kokea, suosittelen lähtemään aikamatkalle Korteniemeen, kiitokset upeasta aamupäivästä talon emännälle.

Juhannusmatka jatkuu rauhallisella mielellä ilman tarkkaa suunnitelmaa eteenpäin.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Etuoikeutettu

Taas matkalla pohjoiseen, miksi taas?
Joskus siihen voi olla syynä muukin kuin vaellus tai lomamatka, mutta silloinkin yritän saada järjestymään vähän aikaa olla luonnossa.
Kaikkihan sen tietää, paitsi valitettavasti suurin osa ei,  luonto on lääke ja käsittääkseni siitä ei voi saada yliannosta.

Torstaina työpäivän jälkeen pakkasin retkeilyvarusteet autoon ja starttasimme Soolon kanssa kohti pohjois-suomea. Tälläkin kertaa kiire jätettiin pois kyydistä.
Suunta ensin koillismaalle, mutta usean pysähdyksen taktiikalla. Jo lähes 30vuotta vanha kämppä kyllä malttaa odottaa tuloamme. Pääsin nauttimaan upean auringonlaskun ja heti perään hienon auringon nousun.
Loppumatkasta tiet kapeni ja myös huononi, mutta perille päästiin aamun tunteina.
Vaatteiden vaihto, varusteiden pakkaus ja lyhyt kävelymatka kämpälle, Kirsipirtille kuten kämppäämme on aina kutsuttu.

Muuttama tunti unta, aamupala ja päivärepun  pakkaus.
Ajatuksena oli, että jos intoa piisaa, niin käyn vierailulla Villenpirtillä, metsähallituksen autiotuvalle. Menomatka eri reittiä kuin paluumatka,  suuntaansa lähelle 10km välillä aika haastavassakin maastossa.  Ketään ei näkynyt, mutta luonto täynnä ihmeitä.  Upea lämmin alkukesän keli, ns. t- paita keli eikä vielä itikoita.
Kämppä löytyi, tauko tuli pidettyä, Soolokin makasi väsyneen näköisenä kämpän lattialla.
Reitistä tuli hyvä kiertomatka, joten samaa polkua ei tarvinnut tallata kuin vasta aivan reissun lopussa.  Muuttamia metsoja, teeriä ja koppelon pesän vierestä kävelin vahingossa.  Äkkiä kuva ja pois että munat saavat hautojansa nopeasti takaisin.
Yhden kauniin, tosin terästään hyvin ruosteisen puukon Soolo löysi paluumatkalla. Terän perusteella puukko oli varmaan talvehtivat ulkona. Soolo sai hyvin ansaitsemansa kehut hienosta löydöstä.

Sitten takaisin kämpälle., ruokailu, lepoa, kämpän siistimistä, nautiskelua.

Nyt istun kämpän terassin laidalla ilman paitaa, ainoat äänet mitä kuuluu, kuuluu luontoon.  Huom, siis koillismaalla, kesällä lämpöisessä, eikä sääsketkään kiusaa. Tosin tiedän että huomenna sääskien määrä on jo suurempi,  ...
Ei onneksi ole niitä korvakuulokkeita, joilla nykyisin ihmiset sulkevat itsensä ulos ympäristöstään.  Suosittelen kaikkia luopumaan niistä kun olette liikkeellä ja alkakaa havainnoimaan, mitä ympärillänne tapahtuu, voitte yllättyä.

Ajattelin että tämä kirjoitus ei tarvitse yhtään kuvaa, nimittäin yksikään kuva ei voi kertoa sitä etuoikeutta mitä saan nauttia.  Viereinen koski kohisee, kurjet huutavat jossain vähän kauempana, teeret aloittivat ilta pulputuksen, lukemattomat pikku linnut visertävät  ympärilläni.  Ei kuulu hurinaa eikä hälinää ja luonnon orkesteri soittaa omaa sävelmää. Soolo makaa jaloissani ja kuuntelee koiran unen läpi myöskin tätä kaikkea.
Kohta alkaa iltanäytös, yölaulajat aloittavat oman konserttinsa.
On hienoa saada olla paikalla tässä ensi-illassa joka on aina yhtä uusi.

Reissu jatkuu ehkäpä jo huomenna kohti pohjoista ja käyn tarkistamassa että onhan se kesä jo sinnekin tullut, mutta nyt nautitaan tästä hetkestä.

Olen etuoikeutettu että minulla on mahdollisuus tähän kaikkeen, mutta mielelläni suon tämän myös kaikille muille.  Lähtekää luontoon, jättäkää kiire pois matkasta.