Kesän aikana on tullut useaan kertaan pohdittua aikaa, ajanrattaan kiivasta vauhtia ja omaa osaansa rattaan hampaiden välissä.
Aika usein kuulee kerrottavan kuinka ihmiset suorastaan uupuvat kiireidensä keskellä, siitä lienee kysymys kun puhutaan oravan pyörästä. Mitä kovempaa juokset, sitä lujempaa ratas pyörii. Mutta monet kokevat, että heillä ei ole mahdollisuutta tai rohkeutta säädellä itse tämän rattaan nopeutta. Niin kiireistä oravaa en ole vielä kuitenkaan löytänyt, ettei hän olisi ehtinyt tätä kiirettään kertoa.
Tuossa jatkuvasti kiihtyvässä pyörässä on vielä yksi huonopuoli. Mitä enemmän väsyt, sitä enemmän pitäisi jaksaa ponnistella että saavutettu vauhti säilyy, ei liene sattumaa että pitemmän päälle tämä voi olla tuhon tie.
Varmasti osa meistä on tilanteessa, että syystä tai toisesta rattaan vauhti on sellainen, että jos et pysy mukana, niin edessä on vakava mahalasku rattaan hampaiden väliin. Mutta varmasti vauhdissa on myös niitä jotka tottumuksestaan tai itse asetettujen tavoitteiden mukaan on itse aiheuttanut tämän ehkäpä tuskallisen tilanteen. Ja tottakai mukana on niitä jotka nauttivat tästä vauhdista ja yrittävät saada sitä vaan kiihtymään.
Heräsin nimittäin ajattelemaan että reipas viikko ja alkaa elokuu ja se kyllä viittaa jo elonkorjuuseen ja syksyyn, kesä siis lienee kohta ohi.
Tuntuu että kesä on mennyt äkkiä, työtä, pientä lomailua, harrastusta ja viikonloppuisin aktiivista kotimaan matkailua. Oman työni luonteesta johtuen kesä ei sisällä pitkiä yhtäjaksoisia lomia lainkaan.
Luonto, historia ja erityisesti rakentamiseen liittyvä historia kiinnostaa, joten se on näkynyt ilman ennakkosuunnittelua tehdyissä viikonlopun matkoissa. Upeaa on lähteä työviikon jälkeen viikonlopuksi lomalle, kun ei ole aina edes suunta ollut selvillä ja aikataulua ei ole olemassakaan. Vielä on onneksi heinäkuun viikonloppuja jäljellä, joten edelleen matkailu avartaa.
Elokuun alussa pääsen yhdistämään monta mielenkiintoista harrastusta yhteen.
Kilpisjärvellä kun pääsin mukaan näihin talkoisiin. Tässä yhdistyy mm. kotimaan matkailu, historiaan tutustuminen, luonnossa liikkuminen ja yhteisen hyvän eteen tekeminen.
Varmasti tulee samalle reissulle yhdistettyä päivä tai ehkä paremmin sanottuna iltaretkeilyä lähimaastoissa Soolon kanssa.
Loppukuun viikonloput vierähtääkin sitten koiraharrastusten ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun harjoitusten parissa.
Syyskuu saadaankin sitten hyvin liikkeelle taas talkoilun merkeissä. Rakitsanojan alasalvoskammi.
Nämä talkoot alkoivat jo talvella suunnittelutöillä ja parin ammatimiehen viikon talkoilla hirsitöiden kanssa. Syyskuun ensimmäisellä viikolla onkin sitten vuorossa kammin rakentaminen omalle paikalleen. Mukava on taas viettää viikko samanhenkisten ihmisten kanssa yhdessä yhteisen hyvän parissa.
Erilaiset talkoot on mielestäni hieno tapa käyttää omaa vapaa-aikaansa yhteiseksi hyväksi. Siihen löytyy esimerkiksi luonnosta kiinnostuneille upeita mahdollisuuksia, joista löytyy lisätietoa esim täältä.
Elämä on mielenkiintoista, työtä ja touhua on aivan riittävästi. Siihen kun sopivasti liittyy hyvät harrastukset ja hyvät harrastuskaverit, niin ainakin itsestä tuntuu, että oravanpyörä on löytänyt sopivan kierrosnopeuden.
Pidetään itsestä, läheisistä ja kavereista hyvää huolta, ettei liika vauhti pääse tekemään tuhojaan. Ja suosittelen viettämään pieniäkin hetkiä luonnossa. Luonto on lääke kaikkiin vaivoihin.