Keskikesän juhla lähestyy

Vielä reilu puolivuotta ja taas päivä pitenee, eli hyvään suuntaan ollaa menossa.

Perinteiseen tapaani en ole ehtinyt paljoa retkeilyä harratelemaan. Toukokuulle sain vielä kolmannen reissuviikonlopun, kun poikkesin viikonloppuna vähän pohjoisempana pikareissun. Eipä silläkään reissulla paljon retkeilyä tullut sivuttua, enempi mökkeilyä.
Kesän tulo oli koillismaalla selkeästi edellä normaalia, tuomen kukat olivat jo nupulla ja monesti ne on kukassa vasta juhannuksena. Kesäyön tunnelmat olivat sielläkin samanlaiset kuin täällä hämeessä, teeret soivat, kurjet huutelivat ja pikkulinnut pitivät omia konserttejaan.
Huomasin saaneeni ansiotonta arvonnousua, kun löysin yhden myönnetyn sertifikaatin, tosin sertifikaatin saaneiden joukossa kuuluin joukkoon ym.  :)

Kukahan on mahtanut määrittää tämänkin sertifikaatin vaatimukset ja kukahan mahtaa oikeasti tarkistaa, että saaja on tämän ansainnut?

Joki oli jo mukavasti palautunut kevättulvasta lähelle normaalia kesän vesikorkeutta ja oli mukava soudella joella ja katsella jo vähän vihertävää kesäntuloa.

Pikaisesti kävin yhdellä tupa-,
kaappi- ja siisteystarkastuksella ns. omalla lähikämpällä, tupa ja sauna on "maastoutettu ja sisävarusteitakin on riittävästi.

Toisellakin omalla kämpällä olin haaveillut ehtiväni käydä, mutta se on jo oikeastikin niin syrjässä, että aikataulu ei antanut siihen tällä kertaa mitään mahdollisuutta, mutta joskus taas sinnekin.

Talven lumitilanne oli sellainen, että lumen painosta oli katkeillut melkoiset määrät uskomattoman isoja puita ja lumi oli repinyt myös isoja oksia "juurineen" irti puusta, kuten tässäkin yksi esimerkki.

Ihan mukava oli huomata, että joskus ehtii viikonloppunakin jossain vähän kauempanakin poiketa, kun vain viitsii lähteä liikkeelle. Tosin kuluihan tästäkin viikonlopusta puolivuorokautta autoilussa.

Paluumatkalla poikkesin hakemassa hitsarilta koiran peräkärryn rungon, niin pääsen jatkamaan senkin virittelyä kunhan muilta kiireiltä ehdin.