Kevät vaikkakin kylmä sellainen jatkuu. Se on säilyttänyt hyvät hiihtokelit myöskin täällä vähän etelämpänä. Vuoden kestänyt reissusuunnittelu alkaa kääntymään toteutuksen puolelle. Mielenkiintoista huomata jälkikäteen, kuinka suunnitelmat elävät vuoden kuluessa. Suunniteltu lähtöpaikka on nyt aivan eri kuin mistä alunperin ajattelin liikkeelle lähteä.
Samalla kun olen suunnitellut tämän kevään retkeä on ajatukset olleet välillä jo vuoden päässä. Jos nyt on suunnitelmissa noin 2,5 vk:n vaellusreissu, niin ehkäpä vuoden päästä jaankin sen kahdeksi erilliseksi reissuksi. Silloin toisen reissun paikka voisi löytyä jostain aivan uusilta seuduilta.

Perinteeksi kevätvaellukselle on tullut sisäfileillä herkuttelu, tuoreen lihan kuljettaminen talvivaelluksella kun onnistuu hyvin. Tällä viikolla sain taas erän tuoretta naudanlihaa suoraan tuottajalta. Osa sisäfileistä on leikattuna nyt valmiina pihveinä pakkasessa. Kuljettelen ne jäisenä Kilpisjärvelle, jossa pakkaan ne ahkion pohjalle odottamaan sopivaa aikaa ja hetkeä. Kun aamulla tuntuu siltä, että illalla on pihvipäivä, niin silloin siirtyy yksi pihvi ahkion pohjalta kuorman päälle lämpenemään iltaa varten.

Tulevalle reissulle on suunnitelmissa vähän juhlallisiakin "merkkejä", niitä onkin tarkoitus juhlistaa ylevissä puitteissa paikassa, jossa on vieraillut varsin merkittäviäkin henkilöitä. Sitä varten on sitten varattuna vielä lisää paistettavia herkkuja, ne herkutellaankin sitten hienon pippurikastikkeen kera.

Jos suunnitelmat lähtee toteutumaan, niin kahden viikon päästä tähän aikaan on ajomatkasta jo puolet takana ja sitten iltapäivällä siirryn tunturiin. Kun viimeiset viestit ja puhelut ennen lähtöä on hoidettu, on uskomattoman hienoa sammuttaa puhelin ja todeta että yli kahteen viikkoon ei siihen tarvitse vastata. Eikä lukea sähköpostia, ...
Hyvää ja tarpeellista omien akkujen latausta on siis tiedossa.

Pääsiäisen jälkeen alkaa muiden retkimuonien hankinta ja ensiviikonloppuna taidan koepakata ahkion. Samalla tulee vielä viimeinen tsekkaus varusteidenkin osalta, että kaikki on lähtöhetkellä kunnossa.

Talven aikana rakenneltu vaelluskotakin pääsee ensimmäiselle kunnon reissulle, mielenkiintoista nähdä sekin, että kuinka se reissusta selviää.

Jotain uuttakin on tullut taas hankittua, laiskuuttako se lienee. Ostin vähän alle 5€ hintaan pienen pumpun, jolla voin pumpata makuualustaan ilmaa. Välillä joku on pohtinutkin että heikkeneekö hengitysilmalla täytetyn patjan eristyskyky, ongelma on nyt siis ratkaistu tällä tavalla. Samalla tuli kyllä muutama satagrammaa kuormaa lisää, laitetaan se Ronin vedettäväksi. Tosin kota on keveämpi kuin teltta, sieltä taisi tulla ainakin 1,5 kg säästöä, huolestuttavasti kuulostaa jo gramman viilaamiselta.

Yksi osa valmistelusta on selkeästi epäonnistunut, pulla ja munkit ovat maistuneet liian hyvälle, oma painoni on korkeampi, kuin mikä olisi tarpeen. Pitänee pihistellä reissueväistä, niin saadaan tämäkin epäkohta hoidettua sitten reissussa kuntoon.