Elämme mielenkiintoisia aikoja, isossa kuvassa koko maailma melko sekaisin, pienessä kuvassa asiat rullailee mukavasti. Huhtikuu on saatu hyvään alkuun, kevät on tullut kohisten. Ne vähäiset lumet ovat hävinneet jo aikoja sitten ja eilen löysin ensimmäiset kukkivat sinivuokot. Käsivarren tilannetta on tullut viime aikoina seurattua varsin tiiviisti, yksi vanhempi tuttava tunturista on ollut siellä kadoksissa jo useamman viikon ja sanoisinko varsin massiivisista etsintätoimista huolimatta hän on tietääkseni vieläkin löytymättä. Omalta osaltani olen mahdollisuuksien mukaan yrittänyt täältä etäältä olla etsinnöissä avuksi. Mutta elämä jatkuu
Monta vuotta olen haaveillut myöhäiskevään vaelluksesta käsivarren tuntureille, nyt tuntuu että sen onnistuminen voisi olla lähempänä kuin koskaan aikaisemmin. Kilpisjärvellä on nyt lunta noin 90 cm ja muualla Suomessa kevät on edennyt poikkeuksellisen nopeasti. Mielenkiintoista on nähdä, miten se jatkuu Käsivarressa. Toukokuun puolivälin seutuvilla lähden kyllä pohjoiseen, mutta arvioin sitten siellä että lähdenkö kohti Käsivarren tuntureita.
En ole tehnyt minkäänlaista reittisuunnittelua etukäteen, jos lähden nousemaan tuntureille niin reitti kyllä sitten löytyy olosuhteiden mukaan. Sen verran olen tehnyt valmisteluja, että Expedition muoviahkio odottaa postissa hakemista. Varusteet on tarkoitus pakata rinkkaan, niin tarvittaessa niiden kantaminenkin on mahdollista. Lumikengät taitaa lähteä mukaan jos reissu toteutuu. Ja jos hyvin menee niin voisin viettää aikaa maastossa parisen viikkoa, tietysti parhaassa seurassa eli Iskun kanssa. Tietysti koiran mukana olo tuo omat haasteensa, jos lumen kantavuus menee huonoksi, mutta täytyy sitten edetä ja toimia olosuhteiden mukaan. Suorastaan innostuneesti odottelen että miten kevät etenee ja onnistuisiko tämän reissun toteutus lopultakin.
Olen yrittänyt järjestellä tai projektit on järjestyneet niin että se antaa kesälle erilaisia mahdollisuuksia. Jos kävisi niin että tuo kevään reissu ei onnistuisi niin sitten ehkä kesäkuulle joku noin viikon vaellusreissu.
Sitten kohti uusia maisemia. Heinä-elokuun vaihteessa lähden viikoksi maastoon, reissun "kokoonpano" on vielä täysin auki, mutta alustava suunnitelma on olemassa. Packraft/patikointi reissu Hammastunturin erämaa-alueelle, Rahajärven Kaijanvuonosta liikkeelle ja Kirakkajokivartta ylöspäin on suunta. Mutta senkin reissun osalta lopullinen reittisuunnitelma syntyy vasta maastossa.
Ja sitten onkin mahdollisen syysvaelluksen aika, sen suunnittelu on vielä alkutekijöissään tai ei ole edes suunniteltu. Viime syksyn käsivarren reissu oli upea, mutta nyt vähän kalenterihaasteita, kun heti syyskuun puolivälin jälkeen olisi ajatus mennä viikoksi Ylläksen maisemiin niin tuo syysvaellus pitäisi saada jotenkin tuohon väliin sovitettua tai jättää se kokonaan tekemättä.
Täytyy sanoa että minulle näiden reissujen suunnittelu on lähes yhtä mukavaa kuin sitten olla siellä vaelluksella. Karttojen tutkimista, eri vaihtoehtojen pohtimista, positiivisia ongelmia kun hyviä vaihtoehtoja on niin paljon tarjolla.
tuosta Hammastunturin alueesta olisi mukava kuulla vaikka vähän kommentteja, minne reissua voisi vähän suunnata ja tietysti jos jollain on tietoa tuosta Kirakkajoesta ja siitä kuinka siellä voi edetä ylä/ala virtaan niin mukava olisi niistäkin kuulla.
Mutta nautitaan nyt keväästä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti