3. - 4.8.2012

Ohikulkumatkalla jonnekin sain hyvän syyn poiketa yön yli retkelle Repovedelle.
Pakkailin työpäivän päätteeksi tavarat rinkkaan ja osan Ronin rinkkaan ja starttasin kohti Repovettä. Ajomatkan aikana sain huomata, että tien päällä tuntuu riittävän ihmisiä, joilla on kiire kuolemaan. Useampia vastaantulevia ohittajia sain katsella melko likeltä autonkeulaa, kun he yrittivät ehtiä takaisin omalle kaistalle. Olisipa mukava päästä kysymään, että kuinka he ne säästyneet sekunnit mahtavat käyttää hyödykseen.
Lähellä ilta kahdeksaa saavuin Lapinsalmen parkkipaikalle, autoja näytti olevan kohtuullisen paljon parkissa, joten muitakin oli liikkeellä. Vaihdoin vaatteet ja viritin oman ja Ronin rinkat lähtökuntoon. Vetovyö paikoillee, Ronin flexi siihen kiinni, rinkka selkään, sauvat käteen ja sitten menoksi. Ilma oli leppoisan lämmin, lämpötila hieman yli +20 astetta.
Juuri ennen lähtöä parkkipaikalle viereen kurvasi vielä auto, josta nousi pari reipasta nuorta miestä, jotka olivat myös maastoon menossa.
Ensin suuntasimme Ronin kanssa Lapinsalmen riippusillalle, ajattelin, että nyt on hyvä mahdollisuus testata Ronin riippusillan ylitystaitoja. Talvella olemme muutaman kerran ylittäneet Torisenon, sen yli menevää riippusiltaa pitkin, mutta silloin ei ole avovettä alapuolella näkyvissä.
Laitoin Ronin menemään edellä ja tulin itse perässä. Hieman arkaillen se näytti siltaa ylittävän, mutta hyvin pääsimme vastarannalle.

Kiersimme alas järven rantaan, jossa nuotiopaikalla olikin jo ensimmäiset telttailijat. Jatkoimme kohti Katajajärveä ja heti seuraavalla nuotiopaikalla näytti olevan seuraavat telttailijat. Kiersimme Katajajärven rannalle vievää polkua pitkin ja ihailimme hienoja maisemia.

Kansallispuiston merkityt polut ovat hyvä esimerkki siitä, että niillä voidaan säästää ympäröivää luontoa. Polkujen kohdat ovat kyllä häiritsevän paljon luontoa kuluttaneet, mutta ompahan ympäristö muiltaosin säästynyt. Nuotiopaikan kautta polku jatkui kohti Kuutinlahtea. Loppuosa polkua laskeutuu kohtuullisen jyrkästi alas ja lopuksi uittorännin päästä pienen sillan ylitys leiripaikalle.

Leiripaikalla oli kodassa pariskunta lapsensa kanssa iltanuotiolla ja teltta oli kodan vieressä. Olisiko matkalla vierähtänyt noin tunti. Muutaman sanan vaihtamisen jälkeen kävelin leiripaikan toiseen reunaan ja jäin tuumailemaan jatkosuunnitelmia. Päätin jäädä tänne yöksi. Otin Ronilta rinkan pois selästä ja se painui samantien järveen vähän jäähylle. Asentelin tarpin järven rantaan ja siirsin rinkan sen alle suojaan. Virittelin nuotiopaikalle tulet ja aloittelin iltapalan "valmistamisen".
Aikaisemmin illalla parkkipaikalle tulleet nuoret miehetkin askelsivat nuotiolle iltahämärissä, istahtivat hetkeksi alas turisemaan. Keskustelun perusteella kuulosti, että retkeilyssä he ovat aamun torkkuja ja illan virkkuja. Eli kun toiset aamulla nousevat aamupalalle, niin poikien uni on makeinta ja kun toiset illalla menevät nukkumaan, niin poikien vauhti vain paranee. Pienen tauon jälkeen he suuntasivatkin koti Olhavaa ja ajattelivat ehtivänsä sinne iltatouhuihin juuri sopivasti, kun toiset ovat päässeet uneen.
Todella hyvin tuntui poikien äänet yössä kuuluvan viereisten kallioiden päältä ja hetken päästä alempaa järven rannasta.

Keittelin kahvit, paistelin makkarat ja nautin illan rauhallisuudesta. Täällä käytössä olevat nuotiopaikat vaikuttavat hyvin toimivilta ja turvallisilta. Hyvin ilmava arina, hyvä ja tukeva makkaranpaisto ritilä ja kahvipannun keittokoukku ja vielä kansi käännettävissä päälle.
Ilta hämärsi jo oikein kunnolla, kun polkua pitkin paikalle saapui vielä pari nuorta naista katselemaan sopivaa teltan paikkaa.
Hyviä teltan paikkoja ei paikalla kovin montaa ole, ja maa on melko kovaa ja kivistä. Autoinkin heitä saamaan telttansa pystyyn, jonka jälkeen hekin pääsivät aloittamaan iltapalan valmistamisen.
Yö oli erittäin lämmin ja oli hienoa makoilla tarpin alla kuuntelemassa tälle vuoden ajalle tyypillisiä luonnon ääniä, eli ei mitään.
Hieman mielenrauhaani häiritsi, kun yöjunan ääni kantautui turhan hyvin näihin kansallispuiston maisemiin.
Lämpötila ei yölläkään käynyt juurikaan alle + 20 asteen, pieniä sadekuuroja kulki yön aikana ja noin neljän aikaan löytyi sentään joku laulaja. Aamua kohti vieraat tuntui lisääntyvän, kuikka huuteli järvellä, harakkakin jossain nauroi, tikka tuli hakkaamaan lähipuihin ja korppi oli saanut tehtäväkseen suorittaa lopullisen aamuherätyksen. 
Nousin ennen seitsemää aamukahvin keittoon ja sade tuntui olevan lisääntymään päin. Keitin kahvit keittokatoksessa ja pakkailin pikkuhiljaa tavarani kasaan.
Aamun aikana keräilin ruokailukatoksen ja nuotiopaikan ympäristöstä kohtuullisen määrän roskia. Hittituote näytti olevan leipäpussin sulkija, niitä sainkin kokoon melko hyvän määrän. Pussinsulkijat yms pienet roskat, kokonaissaalis n. 0,5l, marjanpoimijalle saalis olisi pieni, mutta roskan kerääjälle ihan hyvä. Ompahan ainakin jotain kotiin viemistä, kun vien kerätyt roskat kotiin.
Sateesta huolimatta ajattelin lähteä aamulenkille ja suuntasimme Ronin kanssa kohti Mustalamminvuorta. Polku kiersi vieteisten kallioiden päälle ja sieltä avautui mukavat maisemat. Verkon kokijatkin olivat Kuutinlahdella aamusaalista hakemassa. Mustavuoren varauskodan läheltä lähti polku nousemaan ylös vuorelle. Kapusimme näkötornin juurelle, johon jätin Ronin odottelemaan ja nousin itse torniin katselemaan sieltä avautuvia maisemia.

Maisemien katselun ja kiikaroinnin jälkeen lähdin paluumatkalle.
Kuutinlahdelle palatessani oli toisetkin yöpyjät jo nousseet ylös ja olivat aamutouhuissa. Keittelin vielä kahvit ja pakkailin tavarat lähtökuntoon. Ronille rinkka taas selkään, samoin itselle ja suunta takaisin kohti autoa. Muutamia vastaantulijoitakin oli, saimme hyvän mahdollisuuden harjoittella polulla ihmisten kohtaamista. Vastaantulijan tullessa komensin Ronin kulkemaan itseni takana, se on osoittaunut helpoimmaksi tavaksi kohdata vastaantulija ja hyvin se tuntui nytkin sujuvan.
Uusintaharjoitus riippusillalla, tällä kertaa menin itse edellä ja Roni tuli perässä. Nyt ylitys meni vielä selkeästi paremmin, edellisen illan arkailusta ei ollut enää mitään merkkiä.
Kävely autolle, vaatteiden vaihto ja auton keula kohti seuraavaa tavoitetta.