maanantai 5. toukokuuta 2014

Koiruuksia

Kevätvaellus takana ja kesä edessä.
Olimme Ronin kanssa kaksi ja puoli viikkoa tunturissa ja muitakin koiria oli liikkeellä,  siitäpä syy tähän kirjoitukseen. Olin varautunut yöpymään välillä vaellus kodassa, mutta käytännössä olin kuitenkin jokaisen yön autiotuvassa,  Roni yöpyi välillä tuvassa ja välillä ulkona.
Oma tapani on ollut,  että jos tuvan säännöt sallivat koiran yöpymisen ja olen yksin tuvalla,  niin myös Roni pääsee sisälle,  jos jälkikäteen tuvalle tulee lisää väkeä,  niin kysyn heti,  että häiritseekö koira. Sitten toimitaan toisten määrittämien "sääntöjen" mukaan.
Välillä olen vieraillut myös ns. vilkkaammilla tuvilla,  siellä pääsen itse paljon helpommalla,  kun jätän koiran ulos kiinni.  Olen tehnyt yksinkertaisen lumiankkurin,  jolla voin kiinnittää koiran haluamaani paikkaan.

Autiotuvat on tarkoitettu ihmisten käytettäväksi,  mutta säännöissä on annettu pieni jousto,  joka mahdollistaa joskus myös koiran tupaan tuomisen. Meidän koiran omistajien on syytä tämä tiedostaa ja sanoisinko ylikunnioittaa toisten vaeltajien toiveita koirien suhteen,  ettemme omalla toiminnallamme aiheuta haittaa toisille koiran kanssa kulkijoille. Meillä voi olla kotona omia tapojamme toimia,  mutta toisten kulkijoiden huomioiminen vaelluksella on tärkeämpää kuin omat tavat toimia.

Mielenkiinnolla seurasin toisten koirien kanssa kulkevien toimintaa.  Esim eräs aikaisemmilta vaelluksilta tuttu pohjanpystykorva näytti viihtyvän entiseen tapaan ulkona. Siellä se ei häirinnyt ketään ja näytti hyvin viihtyvän.

Eräs toinen koira taas tuli omistajansa kanssa vilkkaalle ja varsin täydelle tuvalle. Koiran omistaja ei kysynyt keneltäkään mitään,  hän vain ohjasi koiran laverin alle.  Koira oli tähän selvästi tottunut,  välillä se sieltä urahteli,  mutta se ei ketään häirinnyt.  Itse olisin silti ensin kysynyt autiotuvassa olevilta luvan koiran sisälle ottamiseen.

Ikävämpi tapaus sattui vaelluksen aikana eräällä tuvalla. Iltamyöhään tuvalle tuli vaeltajien mukana kaksi koiraa,  tupa oli vilkkaan reitin varrella ja tuvalla oli paljon vaeltajia.  Itse en ollut edes harkinnut Ronin sisälle tuontia.  He kysyivät ovella että onko kellään mitään sitä vastaan jos koirat tulee sisälle.  Se sopii kaikille, väki oli jo pääosin lavereilla,  ilta ja yö meni sujuvasti.
Aamulla alkoi aamutouhut,  koirat (toinen oli tosi iso kokoinen) makasivat keskellä lattiaa, ihmiset yrittivät niitä väistellä parhaansa mukaan.  Jälkikäteen keskustelussa kaikkia paikalla olevia asia oli häirinnyt,  mutta kukaan ei halunnut sanoa siitä mitään.

Koirat ja omistajat lähtivät päiväretkelle, kuten meistä monet muutkin.  Jossain vaiheessa ihmettelin,  että kuka on jättänyt ruokansa kattilaan,  meinasin viedä sen jo roskiin ja tiskata kattilan,  mutta toisaalta vähän epäilin että se voisi olla koiran ruokaa.
Myöhemmin illalla koirat omistajineen palasi tuvalle. Olisin keittänyt vettä, mutta en löytänyt kattiloita kaapista, jatkoin etsintää ja löysin ulkoa kaksi likaista kattilaa.
Vaikka arvasin jo vastauksen,  minun oli pakko mennä sisälle kysymään,  että oliko kattiloita käytetty koirien ruokakuppina. Täytyy sanoa että häpesin kaikkien koiranomistajien puolesta ja olin hetken aikaa todella vihainen. Monia tuvalla olevia asia todella kiukutti.
No koirien omistaja haki kattilat ulkoa ja tiskasi ne, mutta ilmapiiri oli kiusallinen. Koirat ja niiden omistajat halusivat jatkaa vielä samalle illalle eteenpäin.

Jokainen tunturissa ollut on varmasti huomannut,  kuinka tehokas on tunturin tietotoimisto,  tieto levisi nopeammin kuin mitä vaeltajat kulkivat,  kuulin asiasta jälkikäteen moneen kertaan eri tuvilla,  harmitti koiran kanssa kulkevien puolesta.

Omalta osaltani ilta sai kuitenkin mukava lopun,  vaeltajat olivat asettumassa yölevolle,  itse kuljeskelin vielä Ronin kanssa ulkona. Laitoin Ronin kiinni ja menin tupaan sisälle,  kaikki kahdeksan vaeltajaa ilmoittivat keskustelleensa asiasta ja he "määräsivät" tuomaan Ronin sisälle.  En voinut sanoa muuta,  kuin KIITOS

Luonnollisesti vaellukselle lähtevä koira pitää olla ominaisuuksiltaan sellainen,  että se pärjää eteen tulevissa olosuhteissa.
Olisi hyvä jos koiran totuttaisi siihen,  että sitä voi pitää myöskin yksin ulkona, se antaa koiran omistajalle pelivaraa eri tilanteissa
Olisi hyvä jos koira tulee hyvin toimeen toisten koirien ja ennenkaikkea vieraiden ihmisten kanssa.
Koiran omistajien tehtävä on toimia niin,  ettemme koirien kanssa häiritse toisten vaeltajien vaellusta,  emmekä aiheuta toiminnallamme negatiivista suhtautumista koiriin.