lauantai 30. marraskuuta 2013

Manto-ojan autiotupa

Vähän tuvan historiaa,
         havaintoja tuvan nykykunnosta
                   ja ajatuksia tuvan saneeraamisesta


Tupa on aikanaan rakennettu poroaidan rakennustyön tarpeisiin 1955, tuvan ovat rakentaneet poromiehet Armas Toivainen, Jussi Ollila, Antti Yrjänheikki ja Onni Mukkala.



Tupaa on jossain vaiheessa "tekohengitetty" korjaamalla yläpohjaa ja alapohjaa ja ilmeisesti siinä yhteydessä on myöskin uusittu vesikate. Tämä korjaus on tapahtunut v. 1985

Huomioita kämpän nykyisestä kunnosta.
Kämppä on sisämitoiltaan 4x5 m2, tuvan perällä on koko tuvan levyinen (4,0m)ja vähän vajaa 2,0 m syvä laveri. Tuvan etukulmassa on kamina ja ikkunan vieressä on pieni pöytä.
Kämpän edessä on n. 1,5 m syvä ja 2,5 m leveä edestä kulkuaukon verran avoinna oleva matala sisääntulokatos, joka suojaa kämpän ovea.



Tuvan yläpohja on toteutettu siten, että siinä on kaksi ns. kurkihirttä. Alempi kurkihirsi tukee vinoa sisäkattoa ja ylempi kurkihirsi tukee vesikaton niskoja. Tämä rakenne on yläpohjan tuulettumisen kannalta erinomaisen hyvä.
Kämpän yläpohjarakenne vaikuttaisi olevan kohtuullisen hyvässä kunnossa, yläpohjaan on lisätty eristeitä ilmeisesti edellisssä remontissa ja yläpohjan tuuletus toimii hyvin johtuen edellä kuvatusta rakenteesta. Vain tuvan sivuseinien ja katon liittymäkohdassa on eristeet asennettu vesikattoon kiinni.

Kämpän alapohjan rakenne on minulle vielä epäselvä, koska "tutkimusretkellä" emme alkaneet purkamaan lattiaa.
Lattialankut on todennäköisesti vaihdettu viimeisessä remontissa, koska nyt ne vaikuttivat olevan 50x125 lankkua.

Muutamia huolestuttavia havaintoja tein lattiarakenteesta. Ensinnäkin lattialankut ei ole asennettu koko lattian alueelle, vaan laverin alla on epämääräinen alue, josta puuttuu lattialankutus kokonaan.
Siellä on näkyvissä ja suoraan sisäilman kanssa tekemisissä lasivillaa ja myöskin styroxia näytti jossain välissä olevan.
Ulko-oven vierestä nousi lattian alta höyrynsulkumuovi, joka sekään ei kovin suuria huurraa huutoja minussa herättänyt. Eli lattiarakenne vaikuttaa hyvin "epämääräiseltä" ja mielestäni melko riskialttiilta.

Kämpän ovelta katsottuna oikeassa takanurkassa on lattiassa eläimien tekemä lähes 10cm halkaisijaltaa oleva reikä ulos. Laverin alusta näyttääkin olevan eläimien vakituinen majoittumispaikka.
Voi olla että joku allergikko voisi saada täällä jotain oireita, kun tämän reiän kautta hyvin sisään tuleva korvausilma huuhtelee eläimien ulosteet, mineraalivillat yms ja tulee sen jälkeen sisään "raikkaana" hengitettäväksi. Ei siis ole ihme jos talvella tämä ulkonurkka on laverin yläreunan tasoltakin vielä kuurassa vaikka tuvassa muutoin olisi lämmintä.

Ehkäpä suurin lattiaan liittyvä ongelma on se, että samalla kun kämppä on pikkuhiljaa painunut suohon, niin lattia näyttäisi painuneen maata vasten. Tuvan pitkillä sivuilla lattia on painunut seinien mukana huomattavasti alemmaksi kuin mitä se on tuvan keskellä.
Koska tupa on painunut ja lattia ei ole päässyt painumaan, niin ulko-ovella on tällä hetkellä aikamoisen korkea kynnys ja tuvan oven alareuna on selvästi alempana kuin tuvan lattia.
Tästäköhän johtuu, että monet vaeltajat ovat kokeilleet päänsä kestävyyttä lyömällä päätä seinään oviaukossa.

Tuvan hirsiseinät ovat ajan saatossa maan vetovoimasta painuneet kohti maapallon keskipistettä ja sivuseinien alimmat hirret ovat tällä hetkellä jo kokonaan ympärillä olevan maanpinnan alapuolella.
Etu ja takaseinän alimmat hirret näyttäisi olevan vielä maanpinnalla, mutta niidenkään kunto ei ole enää aivan parhaimmillaan. Hirsiseinien tiiveys on myöskin ajansaatossa kärsinyt ja hirsien välistä on paikoitellen lähes suora yhteys ulkoilmaan.
Tuvan hirsiseinien painumisesta johtuen on ilmeisesti myöskin tuvan ovea jouduttu ajansaatossa korjaamaan ja jossain vaiheessa näyttää saranatkin menneen vaihtoon. Tällä hetkellä ovi tiivistyy todella huonosti ja oven reunoista on lohjennut isohkoja palojakin pois.

Saneerausajatuksia
Vaikka sanotaankin, että vain muutos on pysyvää,
niin siitä huolimatta oma ajatukseni on tämän tuvan saneerauksen osalta vähän toinen.

Kämpän sisäänkäynti on varsin persoonallinen, sen toimivuudesta taas voidaan varmaan olla montaa mieltä.
Oma ajatukseni on, että tältä osin tuvan ulkoasua ja ilmettä on syytä säilyttää, vaikka sisäänkäyntiä varmaankin tullaan korjaamaan.

Tuvan sisäilme on hyvin tunnelmallinen.
Oma ajatukseni on että tuvan sisäilme pyritään säilyttämään mahdollisimman ennallaan. 

Korjauksen yhteydessä tuvan laveri puretaan varovaisesti ja lankut säilytetään ja palautetaan lopuksi takaisin alkuperäiselle paikalleen. Tuvan sisäkattoon ei mielestäni ole tarvetta koskea lainkaan. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin yläpohja vaikuttaisi olevan kohtuullisen hyvässä kunnossa, sen osalta lisäisin yläpohjaan vain sivuseinien kohdalle huokoiset kuitulevypalat, jolla yläpohjaeriste saataisiin vähän irti vesikatosta.

Tuvan lattia pitää purkaa kokonaan
Koko tupa on syytä nostaa ylös pilareiden päälle. Samassa yhteydessä tuvan alipien hirsien kunto tarkistetaan ja niiden vaihtamiseen on syytä varautua.
Samassa yhteydessä olisi mielestäni syytä harkita että tuvan seinien alaosaan voitaisiin lisätä yksi hirsikerta. Näin saisimme tupaan sisäkorkeutta hieman lisää.
Kaikki tuvan hirsien välit pitää samassa yhteydessä tilkitä seinän tiiveyden parantamiseksi. Naltiojoen tuvalla tiivistäminen oli tehty mineraalivillalla, mutta eiköhän nyt päädytään johonkin muuhun materiaaliin.

Tuvan lattia.
Lattiarakenne on toteutettava tuulettuvana alapohjana. Hyvänä mallina käy Naltiojoen autiotupa, jossa lattiarakenne on näin toteutettu (kuten myös tuvan nosto pilareille). Sen rakenteesta en tosin muuta tiedä, kuin että alapuolella näytti olevan huokoinen kuitulevy ja lankut lattiassa.
Alimmaksi huokoinen kuitulevy, lattiaeriseeksi itse ehdottaisin käytettäväksi mineeraalivillojen sijaan puukuitueristettä. Muovit jätetään tällä kertaa pois lattiasta, ilmasulkupaperi asennetaan lattialankkujen alapuolelle vielä vähentämään vedon tunnetta lattiarajasta ja mikäli vanhat lankut ovat riittävän hyvässä kunnossa, niin asennetaan ne takaisin. Samassa yhteydessä tuvan lattialankutus on hyvä tehdä koko tuvan osalle, niin ettei jatkossa enää laverin allakaan olisi tuvan lattiarakenne auki.


Eli tämmöiset on tuumailuni Manto-ojan autiotuvan suhteen,
nyt toivoisin runsaasti kommentteja ja mielipiteitä jalostamaan tätä asiaa eteenpäin.
Voi kommentoida tänne tai voi laittaa myös sähköpostia osoitteeseen:
kairankiertaja miukumauku gmail.com

t. Kalle