tiistai 22. joulukuuta 2015

Joulukin on tunnetta

Neljä vuorokautta lapissa ja joulun aaton aattoaamu, mieli levollinen eikä joulukiireistä mitään tietoa.
Ihmeellinen on lapin ja ennenkaikkea lumen vaikutus. Jos olisin tämän joulun alusajan viettänyt kotikulmilla, niin todennäköisesti nytkin olisi muka jotain tärkeitä työtehtäviä hoidettavana ja kiire sinne ja tänne. Ja kaiken lisäksi niitä kiireisiä hermostuneita ihmisiä olisi ympärillä tartuttamassa tätä hermostuneisuutta ympäristöönsä.

Kävin koirien kanssa äsken aamulenkillä, pakkasta -19 astetta, vajaa tunti käveltiin ja nautittiin aamun rauhallisuudesta. Kävelyn aikana mietiskelin, että pitäisikö se joulukuusi kuitenkin hankkia, mutta taidan tyytyä joulukoristelussa tänä vuonna erilaiseen ratkaisuun.
Joulutähti pöydälle ja kynttilä viereen palamaan, ne riittäkööt tänä vuonna joulukoristeluksi.

Todella hienoa on kun pimeän ja kuraisen kotiseudun maisemista pääsi tulemaan keskelle talvea. Ilman mitään suunniteltua ohjelmaa on mukava valmistautua jouluun, koirat ovat pitäneet huolen, että isäntä on saanut useita pitkiä lenkkejä päivittäin tai kummin päin se sitten lieneekään.
Onko meillä ihmisillä joku ihmeellinen tarve vetäytyä kuoreemme etelän kiireisessä elämänrytmissä.
Täällä tuntemattomat ihmiset tervehtivät toisiaan kohdatessaan pyörätiellä, samoin hiihtoladulla ei niin kiirettä ole, etteikö vastaantulijaa ehtisi tervehtiä. Eikö tämä vanha hyvä tapa kannattaisi siirtää takaisin meidän jokaisen arkiseen elämäämme? Minä ainakin lupaan yrittää tätä kotikulmillani.

Pakkasyö on ja ...

Tapsa&Repe Laulu tunturille (Ylläs)

EDELLEENKIN TAPIO RAUTAVAARAA
Jo vain tuntee, ken Lappiin on kulkeutunut,
mitä aiemmin ollut on vailla,
portti kaupungin kunhan on sulkeutunut
tenho outo on pohjolan mailla.
Siellä lompolo kirkkaana kiiltää,
siellä tunturi pilviä viiltää.
Se on sellainen seutu ja sellainen maa
jota ei voi unhoittaa.
Revontulta sen taivaalla lamppuina onkun on talvi ja päivä on yötä,
kun on kaira taas jalkaisin kulkematon
kun on nietosta nietosten myötä,
Riekon jalka kun jättävi merkin,
sitä jäljennä ei käsi herkin.
Se on sellainen seutu ja sellainen maa
jota ei voi unhoittaa.

Sävel hento ei milloinkaan viihtyä voi
siellä missä on tunturit tummat,
koski pauhaa ja korpien kuuset ne soi
omat sinfoniansa niin kummat.
Suden joiku on konsertti siellä,
missä frakki on varmasti tiellä.
Se on sellainen seutu ja sellainen maa
jota ei voi unhoittaa.
Se on keltaisen kullan ja vihreän maa
Se on toiveitten kehto ja hauta:
Jätkä jäntevä palkkansa voimalla saa
mutta heikkoa luonto ei auta.
Siellä katsotaan mies eikä nuttu,reilu jätkä on kaikille tuttu.
Se on sellainen seutu ja sellainen maa
jota ei voi unhoittaa.


Erittäin hyvää ja rauhallista joulua kaikille blogin lukijoille.
Olkaa itsellenne armollisia, nauttikaa joulun rauhasta ja unohtakaa kiireet ja elämän mukanaan tulemat vaivat hetkeksi ja nauttikaamme tästä hienosta hetkestä.

Joulu on tunnetta, nauttikaamme tästä hienosta tunteesta.